Näin syntyi opinnäytetyö Luova-hankkeesta

Olen Annika, opintojeni loppukiriä suorittava sosionomiopiskelija ja kirjailija. Avainsäätiön ja Dilan toiminta on ollut minulle tuttua jo pitkään, sillä olen aikoinaan ollut osallistujana Avainsäätiön Poveriassa ja tehnyt vapaaehtoistyötä Dilan kotikummina. Sosionomiopintojeni aikana olen päässyt tekemään paluun Poveriaan harjoittelijan asemassa, ja Dilassakin olen suorittanut harjoittelun Kuuntele sydämelläsi -hankkeen parissa. Poveriassa tutustuin hankkeen silloiseen työntekijään, Virpi Hämäläiseen, ja sain hänen kauttaan kuulla myöhemmin Luova-hankkeesta. Ihastuin välittömästi Luovan luontolähtöisyyteen ja olin iloinen, kun minulle tarjottiin mahdollisuutta tehdä opinnäytetyöni toiminnasta.

Toimeksiantajien toiveena oli, että opinnäytetyön keskiössä olisi Luovan osallisuutta vahvistava vaikutus. Aihetta oli erittäin kutkuttavaa lähteä tutkimaan, sillä luonto on ollut isossa roolissa mielenterveyskuntoutujan matkaani. Päivittäiset ulkoiluhetket luonnon helmassa ovat muotoutuneet varsin välttämättömäksi osaksi kuntoutustani. En siis epäillyt hetkeäkään, ettenkö pääsisi Luovan luontolähtöisiä menetelmiä tutkimalla positiivisten tulosten jäljille. Yhteistyö toimeksiantajien kanssa oli ihanan saumatonta ja sujuvaa; minua tuettiin jokaisessa opinnäytetyön vaiheessa ja sain puhtia tekemiseen kannustavasta palautteesta.

Luontolähtöisen toiminnan vaikutukset näkyvät myös kurssin ulkopuolella
Opinnäytetyön tuloksissa minua häkellytti se, miten laajalle luontolähtöisen toiminnan vaikutukset ulottuvat. Yhteinen tekeminen luonnossa rohkaisi kurssilaisia kiinnittymään ryhmään, mutta toiminnan vaikutukset eivät jääneet ainoastaan ryhmän sisälle vaan ulottuivat arkeen ja sosiaalisiin suhteisiin sen ulkopuolella. Erityisen hienoa oli huomata, miten kurssilaiset voimaantuivat luonnossa ja tahtoivat viettää siellä aikaa kurssin ulkopuolellakin – sekä yksin että ystävien tai jonkin luontoaiheisen yhteisön kanssa. Muistan omilta Poveria-ajoiltani sen, miten paljon innostuin vapaaehtoistyöstä kurssin aikana. Opinnäytetyöni tuloksien mukaan Luovan vapaaehtoistoiminnalla oli samanlainen voimaannuttava vaikutus kurssilaisiin.

Syvälle juurtuneet kirjoittamisen rutiinit olivat tukena
Opinnäytetyön tekeminen oli varsin mukava kokemus, sillä työ solahti luontevaksi osaksi tietokoneen ääressä kuluvaa luovan kirjailijan arkeani. Tieteellisen tekstin kirjoittaminen on ehkä hivenen helpompaa kuin luovan, sillä siinä nojataan konkreettiseen aineistoon, joka ohjaa tekstiä ja vie sitä eteenpäin. Luovassa kirjoittamisessa sisältö kumpuaa mielikuvituksesta, jonka toimivuus riippuu niin vireystilasta kuin mielialastakin. Pystyin kuitenkin hyödyntämään opinnäytetyöprosessissa kirjailijana oppimaani aikataulutusta ja ”kirjoita ensin, editoi sitten” -menetelmää.

Opinnäytetyö: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026061524983

Luova-hanke toteutetaan 08/2024–12/2026, ja on Euroopan unionin osarahoittama.

      Lahden Diakoniasäätiö