Lisäleikkausaikeet uhkaavat hyvinvointia tukevaa koordinoitua vapaaehtoistoimintaa

Budjettineuvottelujen alla keskusteluun on nostettu ehdotus sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten lisäleikkauksista. Jos lisäleikkaukset toteutuisivat, se tarkoittaisi monen matalan kynnyksen avun ja tuen romuttamista. Avustusten turvin ehkäistään eriarvoisuutta ja osattomuutta sekä vahvistetaan ihmisten välistä yhteyttä ja yhteisöllisyyttä. Näillä on suora vaikutus luottamukseen yhteiskuntaa kohtaan, mikä osaltaan ylläpitää yhteiskuntarauhaa ja sisäistä turvallisuutta.
Leikkausten myötä avustustaso putoaisi yli 60 prosenttia vuoden 2024 tasoon verrattuna. SOSTEn pääekonomistin laskelmien mukaan (maltillinen arvio) sosiaali- ja terveysjärjestöt säästivät julkisen sektorin menoja 156,4 milj.€ vuonna 2023.

Meillä huoli kohdistuu esimerkiksi koordinoituun vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistoiminta on valtavan merkittävää sekä yksilöille että yhteiskunnalle. Vapaaehtoistoiminnan kautta ihmiset saavat tukea, seuraa ja apua tilanteissa, joissa yhteiskunnan tarjoamat palvelut eivät yksin riitä. Viime vuonna toiminnassamme oli mukana yli 350 vapaaehtoista. Vapaaehtoiset käyttivät omaa aikaansa toimintaan yhteensä yli 10 000 tuntia. Helsingin yliopiston dosentti Jukka Hoffrenin laskelman (2023) mukaan vapaaehtoistyön arvo on vuosittain lähes 3,2 miljardia euroa. Laskelma tuo näkyväksi muiden ihmisten hyväksi tehdyn palkattoman työn merkityksen.

Vapaaehtoistoiminta tarvitsee ammattilaisia, jotka koordinoivat toimintaa. Näin varmistetaan luotettava ja turvallinen malli vapaaehtoistoiminnalle. Dilan vapaaehtoistoiminta tarjoaa tukea elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Vapaaehtoistoiminnan kautta saatava apu vaihtelee elämäntilanteen ja tarpeen mukaan:

• lapsiperheitä ja odottavia tuetaan arjessa silloin, kun oma tukiverkosto puuttuu.
• nuorille vapaaehtoinen voi olla turvallinen aikuinen ystävä, jonka kanssa viettää aikaa ja keskustella mieltä askarruttavista asioista.
• ikäihmisille apu liittyy usein yksinäisyyden lievittämiseen silloin, kun läheisiä ei ole tai ystäväpiiri on kaventunut.

Miksi vapaaehtoistoiminta tarvitsee koordinointia?

Vapaaehtoistoiminnan hyvällä koordinoinnilla voidaan varmistaa, että vapaaehtoistoiminta on kaikille sen osapuolille turvallista ja hyvinvointia lisäävää ja se, että jokainen voi toimia tehtävässä omien vahvuuksiensa ja voimavarojensa mukaan. Koordinoidussa toiminnassa vapaaehtoiset haastatellaan, perehdytetään ja heidän rikostaustaotteensa tarkistetaan asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Koordinaattorit haastattelevat myös asiakkaan varmistaakseen, että vapaaehtoisella on turvallista mennä esimerkiksi iäkkään tai lapsiperheen kotiin. Samalla selvitetään, ettei esimerkiksi nuorella ole akuuttia kriisiä, joka vaatisi ammattilaisen ohjausta, sillä vapaaehtoistoiminnalla ei saa eikä voi korvata ammattilaisten tekemää työtä.

Koordinoinnin yhteydessä tapahtuvalla vapaaehtoisten perehdyttämisellä ja kouluttamisella varmistetaan myös yhteinen ymmärrys ohjeista, säännöistä, vastuista ja oikeuksista, joiden pohjalta vapaaehtoisena toimitaan. Turvallisuuden huomiointi on tärkeää paitsi vapaaehtoisen myös avunsaajan näkökulmasta.

Koordinoitu toiminta mahdollistaa myös sen, että mahdollisten haasteiden esiin tullessa kaikilla osapuolilla on tiedossa koordinoiva taho, jolta saa apua ja tukea. Vapaaehtoistoiminta ei tapahdu itsestään, vaan parhaalla mahdollisella tavalla toimiakseen se vaatii samanlaista organisointia kuin mikä tahansa muukin toiminta.

Kansalaisareenan vapaaehtoistoimintaan osallistuminen Suomessa 2024 -tutkimusraportin mukaan, jopa 42 % suomalaisista on toiminut vapaaehtoisena viimeksi kuluneen vuoden aikana, ja suurin osa toiminnasta on tapahtunut järjestöjen tai yhdistysten kautta. Nyt kaavailtuja sote-järjestöjen leikkauksilla perustellaan säästöillä, mutta vaikutukset tulevat olemaan päinvastaisia, kun ennaltaehkäisevä matalan kynnyksen toiminta vähenee.