Yrittäjyyskurssi nuorille Dilassa – mitä opimme?

Lahden Diakoniasäätiö on ollut mukana vuonna 2023 alkaneessa yhteiskunnallista yrittäjyyttä opettavassa hankkeessa (Social Business Academy). Hankkeen myötä 18–24-vuotiaita nuoria on innostettu ja tuettu yrittäjämäiseen ajatteluun, ja samalla on perehdytty konkreettisesti siihen, mitä yrittäjyys on ja kuinka oma intohimo voitaisiin jalostaa yrittäjyydeksi. Kansainväliseen hankkeeseen on kuulunut yhteistyötä latvialaisten nuorten kanssa sekä opintomatkoja Baltiaan.

Kurssin myötä syntyi mm. yritysideoita kierrätystuotteista valmistetuista käsitöistä, it-alan naisten asemaa kohottavasta yrityksestä, vanhuksia ja nuoria yhdistävästä tapahtumatuotannosta, vastuullisemmasta sosiaalista mediasta, Airbnb-hostingista, ja vaikkapa vastuullisesta varainkeruupalvelusta.

Mitä voimme oppia yrittäjyydestä?

Sananlasku ”Yrittänyttä ei laiteta” tarkoittaa, että jos joku ei yritä tai tee mitään, häntä ei myöskään palkita tai oteta huomioon. Sananlasku on tiiviisti osa suomalaista kulttuuria kannustaen ihmisiä yrittämään ja tekemään parhaansa, jotta heillä olisi mahdollisuus menestyä tai saavuttaa tavoitteensa. Yrittämisessä ei siis ole yksinomaan kyse yritystoiminnasta, vaan yrittäjämäisen ajattelun tukemisen voidaan nähdä toimivan työkaluna kohti omatoimisempaa, kyvykkäämpää ja yhteisöllisempää elämää.

Kaikkiaan noin 70 nuorta osallistui Social Business Academyyn, joka koostui kolmesta osasta:

• Peruskurssilla Lahdessa kahden aloituspäivän aikana opeteltiin yrittäjyyden alkeita yhtiömuodoista rahoitusmahdollisuuksiin, aloitettiin ideoimaan yksin tai ryhmässä liikeideaa sekä kuultiin yrittäjien kokemuksia. Lisäksi etäosuuden lopuksi tutustuttiin latvialaisiin nuoriin ja jaettiin yhdessä ideoita.
• Leadership Camp Riikassa tai Tallinnassa huipensi koulutuksen. Siellä suomalaiset ja latvialaiset nuoret kohtasivat oppien innovoinnista ja johtamisesta sekä verkostoituen monet ensi kertaa elämässään kansainvälisesti. Erityispaino oli itsensä johtamisessa, joka toivottavasti antaa eväitä myöhempään elämään ilman johtajapositiotakin.
• Viimeinen osio oli vapaaehtoinen mentorivaihe, jossa halukkaille osallistujille etsittiin henkilökohtainen mentori. Mentorin tehtävä oli antaa konkreettisia ohjeita ja vinkkejä yrityksen alkumetreille, tai toisaalta mentori saattoi dialogisesti tukea nuorta tämän yrittäjämäisen ajattelutavan kehittymisessä.

Yrittäjämäisen ajattelun sytyttäminen omaan mieleen ja samalla ”minä pystyn”-tuntemuksen luominen olivat keskiössä. Työelämä pirstaloituu ja muovautuu kovalla vahdilla. Kurssi antoi eväitä miettiä itseään myös osa-aikaisena tai sivutoimisena yrittäjänä.

Social Business Academyn jatkohyödyntäminen

Mikro- ja yksinyrityksiä on Suomessa yli 400 000, ja ne työllistävät lähes 300 000 ihmistä (Huom. yhdellä yrittäjällä voi olla rekisterissä useampi yritys). Nuorten keskuudessa yrittäjämyönteisyys on kasvussa, mutta erot alueellisesti ja sosioekonomiselta taustalta ovat suuria. Kurssin projektikoordinaattori Jari Toivonen näkee potentiaalin kehittää hankkeesta saatujen kokemusten myötä toimintaa vaikuttavammaksi ja merkityksellisemmäksi.

Nuorille on tarjolla yrityshautomoja ja kiihdyttämöjä, mutta heikommassa asemassa oleville nuorille ei tahdo aina löytyä matalan kynnyksen aloitustukea, etenkään arvopohjaisen yrittäjyyden kehittämiseen. Pohdimme alustan kehittämistä, jossa esimerkiksi muutamia kymppejä tienaava nuori saisi tuen markkinointiin ja kirjanpitoon siten, että hän voisi keskittyä vain oman intohimonsa tuotteistamiseen. Oman kokemukseni mukaan nuorissa on valtava potentiaali ja luovuus, joka voisi olla jalostettavissa vaikkapa Lahdessa uudeksi tavaksi löytää oma paikkansa työuralta perinteisten teollisuusmuotojen vähennettyä. Unelmana olisi yhteiskunnallinen yritys, joka koordinoi mikroyrittäjien yhteisöä., summaa Jari Toivonen.

Jatkohankkeeksi on pohdittu yhteiskunnallisen yritysalustan luomista Lahteen, hyödyntämällä nyt saatuja oppeja ja kokemuksia. Se kokoaisi nuoria yhteiskunnallisesti ajattelevia mikroyrittäjiä yhteen. Siinä voisivat yhdistyä nuorten verkoston lisäksi mm. mestari-kisälli -malli, maahanmuuttajayrittäjien osaamisen tukeminen ja hyödyntäminen, työuran loppuvaiheessa olevien osaamispääoman hyödyntäminen, sukupolvisiirtymien mahdollistaminen mikroyrityksille, sekä mahdollisesti vapaaehtoistyön linkittäminen toimintaan mukaan.

Hanke pilotoisi ja konkretisoisi nuoret ja erityisesti mikroyrittäjät Suomessa yhteiskunnallisina yrittäjinä. Samalla sen kautta mahdollistettaisiin Päijät-Hämeessä nuorille uusia näkökulmia pirstaleisen työuran yhdeksi palaksi lisäten heidän osaamistaan ja sitä kautta kykyä olla aktiivisina toimijoina yhteiskunnassa.

Kokemukset Social Business Academy -yrittäjyyskurssista

Osallistuneet nuoret ovat olleet kyselyn perusteella erittäin tyytyväisiä kurssin antiin. Vastauksissa ja keskusteluissa nousivat esiin mm. rohkeuden kasvu puhua englantia ja ylipäänsä rohkaistuminen lähteä ulkomaille, uskallus sanoa mielipiteensä kannustavassa ilmapiirissä, samanhenkisten ystävien löytäminen, yleinen innostuminen ja yrittämisen näkeminen omana tulevaisuuden mahdollisena optiona.

Tapasin viime kesänä yhden nuoren, joka oli osallistunut kevään kurssillemme. Hän kertoi silmät loistaen, kuinka upea ja opettava kokemus oli ollut. Hän ei ollut vielä keksinyt omaa yritysideaa, mutta pohdiskeli sitä säännöllisesti ja kertoi jossain vaiheessa aivan varmasti starttaavansa. Se kohtaaminen summasi mielestäni erittäin hyvin koulutuksen antia, eli yrittäjämäisen ajattelun ja rohkaistumisen lisääntyminen yrittämään., muistelee projektikoordinaattori Jari Toivonen.

Pääosin ryhmissä hienosti kasvanut luottamuksellinen ja innostava ilmapiiri rohkaisi aktiiviseen osallistumiseen. Ryhmien osallistujien taustoissa oli isoja eroja, esim. koulutustausta. Ryhmiin jaetut osallistujat olivatkin eri lähtötasoilla yrittäjyyden tai ylipäätään ajattelun suhteen, joten tämä ei soveltunut kaikille osallistujille. Vastaavasti osa piti koulutusta liian vaikeana. Toisaalta voitiin myös nähdä ryhmissä kokeneemman/aktiivisemman inspiroineen toisia ja yhdessä käydyt keskustelut opettivat perusasioissakin niitä tuntemattomia.

Perjantaina 11.4. vietettiin Get Together-iltaa, jossa paikalle oli kutsuttu kaikki osallistuneet kolmesta ryhmästä mahdollistaen verkostoitumisen ja kokemusten jakamisen eri kurssien kesken.

Illan keskeisiä palautteita oli, että tällaiselle verkostoitumiselle on tarvetta, sillä nuoret eivät koe saavansa tarpeeksi tukea yritysajatusten kehittämiseen alkutaipaleella. Myöskään ei ole rakenteita tarjoamassa vertaistukea nuorelta nuorelle. Illan merkitystä osoitti, että sen toivottiin toteutettavan pian uudelleen., summaa Toivonen.

Hanke on EU:n Interreg Central Baltic -ohjelman osarahoittama ja siinä on Suomesta ollut Dilan lisäksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, sekä latvialaiset Reach for Change ja Creative Ideas.