Työllisyysfoorumissa kuultiin työllisyydenhoidon ajankohtaisista aiheista
Tämän vuoden Työllisyysfoorum 2024 -tapahtumassa tarkasteltiin, miten TE24-uudistus etenee, ja kuunneltiin ajatuksia työllisyydenhoidoista. Tapahtuman avasi Lahden elinvoimajohtaja Henna Eskonsipo-Bradshaw, joka korosti hyvän työllisyydenhoidon tärkeyttä elinvoimatekijänä. Työllisyydenhoitoa tehdään, jotta päijäthämäläiset saataisiin työllistettyä.
Lahti ja muut kunnat ovat isojen muutosten äärellä TE24-uudistuksen myötä, ja Lahden kaupungin työllisyyspalvelujenjohtaja Taisto Tuominen oli kertomassa muutoksen tilanteesta sekä TE24-uudistuksen valmistelun tavoitteista ja visioista kaupungin osalta. Muutos on historiallisesti mittava, kun työllisyyspalvelut 1.1.2025 siirtyvät valtiolta kunnalle. Päijät-Hämeessä työllisyysalueita on muodostumassa kaksi Lahti ja muu Päijät-Häme. Kannustava rahoitusmalli on uudistuksen ytimessä, ja kunta hyötyy rahallisesti, kun työtön työnhakija saadaan työllistettyä. Kunnan vastuu työttömyysetuuksien rahoituksesta koskee jatkossa työmarkkinatuen lisäksi myös peruspäivärahaa sekä perusosan suuruista osuutta ansiopäivärahasta. Tuominen muistutti puheessaan, että hyvä työllisyydenhoito on sitä, että ihminen saadaan töihin. Lopuksi hän korosti, ettei sitä voi tehdä yksin, vaan siinä tarvitaan eri palveluntuottajia ja kumppaneita.
Työ- ja elinkeinoministeriöstä alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen esitteli tilastoja työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta helmikuun 2024 ajalta. Tilastoista kävi ilmi muun muassa, että pienpalkkaisilla aloilla on työvoimapulaa ja osatyökykyisiä oli suuri määrä. Pylkkänen huomautti, että ulkomaan kansalaiset naiset ovat erityisen heikossa työllisyystilanteessa ja tähän pitäisi yhteiskunnassa kiinnittää huomiota. Pylkkänen nosti esiin myös Neet-nuoret, jotka ovat uhassa jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle ja näitä nuoria Suomessa on eniten muihin pohjoismaihin verrattuna.
Tilastojen tarkastelun jälkeen kuunneltiin Neea Ovaskaisen esittelyä Totta! Työkyvyn ja työelämäosallisuuden tunnistaminen työllisyydenhoidon agendana -hanke. Hankkeen päätavoite on rakentaa ennakoiva työkyvyn selvittelyn malli Lahden kaupungin työllisyydenhoitoon. Mallin avulla on mahdollista tunnistaa aiempaa paremmin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien yli 30-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien työnhakijaryhmän jäljellä oleva työkyky sekä mahdollisuudet kouluttautumiseen tai työntekoon. Hankkeen päätavoite jaetaan neljään eri alatavoitteeseen: ketterän työkykytiimin muodostaminen, innovatiivisen toimintamallin toteutus työkyvyn arviointiin, työkyvyn tiekartan laatiminen sekä menetelmien kehittäminen osatyökyisten osaamisen ja työelämään siirtymisen vahvistamiseksi.
Kahvitauon jälkeen osallistujat seurasivat paneelikeskustelua täsmätyöstä mahdollisuutena, jossa keskustelijat lähtivät vapaasti ideoimaan työllisyyspalvelujen parantamista. Täsmätyö tarkoittaa henkilölle räätälöityä työtehtävää, jotta henkilö suoriutuu työtehtävästään täysmääräisesti.
Viimeisenä puhujana oli kokemusasiantuntija Katja Erkko, joka kertoi koskettavan tarinan sairastamisestaan. Hän pääsi takaisin työelämään palkkatuen avulla ja sitä kautta sai positiivisia kokemuksia työelämästä sekä arvostusta hänen ompelutaitoihinsa, mikä johti uusiin projekteihin ja osittaiseen toipumiseen 20 vuoden sairastamisen jälkeen. Kuntoutumisesimerkki korostaa työllisyyspalveluiden merkitystä esim. työkokeilujen ja palkkatuki työllistämisen täsmätyökykyisten elämässä.
Tapahtuman loppusanat lausui Lahden Diakonialaitoksen (Dila) työllisyyspäällikkö Anna Kuru. Kuru koosti päivän antia ja muistutti siitä, kuinka työllisyyden hoitoa tulee jatkossakin tehdä ilon ja hauskuuden kautta. Kuru kertoi myös siitä, kuinka työllisyyspalvelut ja työllistyminen vaikuttaa ihmisen osallisuuden kokemukseen. Lisäksi Kuru avasi sitä, kuinka Lahden Diakonialaitoksella osallisuutta mitataan THL:n Osallisuusindikaattorin avulla.
Teksti ja kuvat: viestintä- ja hr-koordinaattori Cristina Kauppinen ja työllisyyspäällikkö Anna Kuru