”Särö-vapaaehtoistoiminta tuo iloa ja osallisuutta ihmisten arkeen”

Sosionomiopiskelijat Sara ja Mirka kertovat harjoittelukokemuksistaan Särö-vapaaehtoistoiminnassa

Vapaaehtoisuus on kehittänyt kohtaamistaitojani ja tuonut minulle hyvää mieltä

Olen sosionomiopiskelija Lahdesta ja suoritin viimeisen harjoittelujaksoni juuri ennen valmistumistani Lahden Diakonialaitoksella Särö-vapaaehtoistoiminnassa. Dila on antanut minulle hyvän mahdollisuuden oppia uutta ja kehittyä pian valmistuvana sosiaalialan ammattilaisena. Pidän Dilassa erityisesti siitä, kuinka hyvin opiskelijat otetaan osaksi työtiimejä, ja että harjoittelussa tarjotaan mahdollisuuksia työskennellä erilaisten projektien ja hankkeiden parissa.

Olemme yhdessä toisen sosionomiopiskelijan kanssa päässeet suunnittelemaan ja toteuttamaan muun muassa tapahtumia, joiden toteuttamisessa hyödynsimme omaa ammatillista osaamistamme. Harjoittelun lomassa olen myös tutustunut uusiin ihmisiin sekä Dilakorttelissa järjestettäviin erilaisiin palveluihin ja toimintoihin.

Tapahtumien lisäksi olen ollut järjestämässä äitienryhmää, johon kuuluu muutama äiti sekä heidän lapsensa. Ryhmä on kokoontunut viikoittain. Äitienryhmässä on ideana, että pienten lasten äidit pääsevät tapaamaan toisiaan sekä keskustelemaan vanhemmuudesta. Olen myös mukana Särö-vapaaehtoistoiminnassa vapaaehtoisena sekä lapsiperheiden puolella että mentoritoiminnassa nuorten puolella. Vapaaehtoisuus on kehittänyt minun kohtaamistaitojani sekä tuonut minulle hyvää mieltä.

Lähdin opiskelemaan sosionomiksi, koska haluan työskennellä ihmisten parissa ja erityisesti minua on kiinnostanut päästä työskentelemään lasten pariin. Lapsiperheiden puolella vapaaehtoisena toimimisessa on parasta se, että saa olla aidosti apuna perheelle ja samalla pääsee touhuamaan lasten kanssa. Erityisen mukavaa on ollut lasten kanssa ulkoilu näin talvisina päivinä.

1+1 mentoritoiminnassa toimin vapaaehtoisena aikuisena tukena nuorelle. Olemme tavanneet nuoren kanssa lähes viikoittain. Yhteinen puuhamme on ollut muun muassa kahvittelua ja yhteistä aktiviteettia liikunnan parissa. Nuoren mentorina toimimisessa mukavinta on yhdessä tekeminen sekä mielenkiintoiset keskustelut.

Harjoittelujaksoani on varjostanut koronapandemian tuomat muutokset. Olen kuitenkin iloinen siitä, että olen päässyt koronarajoitusten puitteissa kohtaamaan ihmisiä tämän harjoittelujakson aikana.

Voin lämpimästi suositella Särö-vapaaehtoistoimintaan mukaan lähtemistä jokaiselle, jolla on auttamisen halua sekä kiinnostusta tavata uusia ihmisiä.

Valoisaa kevättä toivottaen,
Sara Saukkonen

Olen huomannut, miten pienellä oman ajan antamisella voikaan olla suurta merkitystä jollekin toiselle ihmiselle

Olen kolmannen vuoden sosionomiopiskelija ja tulin suorittamaan opintojen viimeistä harjoittelujaksoa Lahden Diakonialaitoksen Särö-vapaaehtoistoimintaan. Harjoittelujakson pituus on kymmenen viikkoa. Minulla ei ollut juurikaan ennakko-odotuksia siitä, mitä kaikkea harjoittelu Särö-vapaaehtoistoiminnassa tulee pitämään sisällään, ja järjestötoiminnassa työskentelystä ei minulla ollut juurikaan aiempaa kokemusta. Koulukaverin kautta kuulin Säröistä ensimmäisen kerran viime vuonna, ja sitä kautta kiinnostuin heidän toiminnastaan ja pääsinkin onnekseni viimeisen harjoittelujakson Säröille suorittamaan.

Särö-vapaaehtoistoiminnassa olen päässyt oppimaan ja kokemaan monenlaista sekä syventämään taitojani sosiaalialan tulevana ammattilaisena. Uusien ihmisten kohtaaminen on ollut avainasemassa harjoittelussa. Koen sen olevan ylipäätään yksi kaikkein tärkeimmistä taidoista sosiaalialalla. Olen päässyt olemaan mukana erilaisissa projekteissa sekä työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa. On ollut hienoa päästä tutustumaan uusiin ihmisiin ja päästä oppimaan työstä kolmannella sektorilla.

Aloitin harjoittelun yhteydessä myös toimimaan itse vapaaehtoisena lapsiperheessä. Tämä on ollut todella antoisa kokemus jo tähän mennessä. Käynneillä olen useimmiten ulkoillut ja leikkinyt perheen vanhimman lapsen kanssa ja mahdollistanut sitä kautta perheen äidille omaa aikaa arkeen. Olen huomannut, miten pienellä oman ajan antamisella voikaan olla suurta merkitystä jollekin toiselle ihmiselle. Olen kokenut paljon iloa ja merkityksellisyyttä vapaaehtoisena toimimisesta.

Jo yksin lapsen riemu siitä, että touhuan hänen kanssaan ja se, kuinka hän innolla aina odottaa seuraavaa käyntiäni, on todella mieltä lämmittävää. Perheen luokse menemistä odottaa aina ilolla. Olen päässyt tämän toiminnan kautta tutustumaan uusiin ihmisiin ja saanut tehdä itselle merkityksellistä toimintaa. Perhe tuli nopeasti tutuksi, ja olen tuntenut oloni tervetulleeksi alusta saakka.

Päällimmäisenä ajatuksena on jäänyt harjoittelun ajalta se, että tärkeintä kaikessa toiminnassa, niin uusia ihmisiä tavatessa, tiimityötä tehdessä kuin vapaaehtoisena toimiessa on se, että on oma itsensä ja aidosti läsnä tilanteissa. Ihmisenä ihmiselle oleminen on kaiken a ja o. Uusilta vapaaehtoisiltakin se on oikeastaan ainoa asia, mitä vaaditaan. Ja sosionomina koen oman persoonan olevani itseni tärkein työkalu.

Mielestäni Särö-vapaaehtoistoiminnan kaltaisella toiminnalla on paikkansa yhteiskunnan palvelujärjestelmässä ja tällaiselle toiminnalle on aito tarve. Hienointa vapaaehtoistoiminnassa on se, että siihen mukaan pääsemiseen riittää se, että on halu auttaa ja aito kiinnostus toimintaa kohtaan. Särö-vapaaehtoistoiminta tuo mukanaan iloa ja osallisuutta ihmisten arkeen.

Kirjoittaja:
Mirka Nikulainen