Ruoka-aputoiminta Lahdessa – selvitys nykytilanteesta

Lahden alueen ruoka-aputoiminnasta, sen nykytilasta, vahvuuksista ja kehittämiskohteista, on laadittu selvitys. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ruoka-aputoiminnasta ja -toimijoista sekä koota toimijoiden näkemyksiä ruoka-aputoiminnan kehittämisestä yhteistyöhankkeen pohjaksi. Tiedot kerättiin haastattelemalla toimijoita sekä osallistumalla viiteen ruoka-aputilaisuuteen.

Selvitys julkaistiin webinaarissa 25.1.2023. Linkistä webinaarin esitysmateriaaliin: webinaarin esitysmateriaali

Kuka tarvitsee ruoka-apua Lahdessa?

Ruoka-avussa käyvien ihmisten kirjo on laaja. Kävijöissä tavataan yhä enemmän työttömiä, eläkeläisiä, lapsiperheitä, nuoria, maahanmuuttajataustaisia, ja joukossa on myös työssäkäyviä. Heitä kaikkia yhdistää taloudellinen huono-osaisuus, johon liittyy usein sosiaalisia tai terveydellisiä ongelmia.

Lahtelaisen ruoka-aputoiminnan vahvuudet

Lahden ruoka-apukentän vahvuutena nähtiin useat toimijat ja lukuisat vapaaehtoiset sekä keskitetty hävikkiruuan terminaalitoiminta. Ruoka-apua toteuttavat pääasiassa seurakunnat, uskonnolliset yhdistykset sekä järjestöt. Ruoka-avun asiakasmäärät vaihtelivat noin kymmenestä alle tai yli 100 asiakkaaseen toimijasta ja tapahtumasta riippuen. Ruoka-aputoimintaa tapahtui lähes jokaisena arkipäivänä.

Ruokakassien jaon ohella on siirrytty yhä enemmän yhteisruokailuihin, joilla on myös osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisäävä vaikutus.

Ruoka-apua tarvitsee moninainen joukko lahtelaisia lapsiperheistä eläkeläisiin.

Kehittämiskohteet korostuvat koronakriisin jälkeen Ukrainan sodan pitkittyessä

Koronakriisillä ja EU-ruoka-avun loppumisella oli merkitystä ruoka-aputoimijoiden kenttään. Osa toimijoista joutui lopettamaan tai muuttamaan toimintatapaansa.  Huolta kannettiin myös vapaaehtoisten jaksamisesta, koska heidän työllänsä on suuri merkitys käytännön ruoka-aputoiminnassa.

Huoli ilmeni myös Ukrainan sodan ja inflaation vaikutuksista, jotka näkyvät elin- ja energiakustannusten nousuna, mikä heijastuu ruoka-aputoimittajiin, ruoka-apua tarvitseviin sekä hävikki-/ylijäämäruuan määrän vähenemiseen. Haasteina nähtiin ajantasaisen tiedotuksen ja koordinaation puuteellisuus. Ruoka-aputoimijoiden verkoston yhteistyön tiivistäminen ja yhteisen tiedotusalustan luominen parantavat ajantasaisen tiedon saamista niin yhteistyötahojen, ruoka-aputoimijoiden kuin myös asiakkaiden näkökulmasta.

Ruoka-aputoiminnan kehittämistä jatketaan

Lahden ruoka-aputoimintamallin kehittämistä jatketaan vuonna 2023 vahvistamalla ruoka-avun koordinaatiota ja tiivistämällä yhteistyötä. Myös tiedottamista on tavoitteena kehittää vuonna 2023.

Ruoka-apuselvityksen laatijat, Lahden Diakonialaitos, Lahden kaupunki ja Lahden seurakuntayhtymä jatkavat myös kehittämiskohteiden työstämistä, tavoitteena hakea ESR+ -kehittämisrahoitusta ruoka-avun Lahden mallin kehittämiseen vuoden 2024 alusta. Muualta Suomesta on hyviä kokemuksia paikallisen ruoka-aputoiminnan kehittämisestä erilaisilla hankkeilla, kuten on tapahtunut muun muassa Vantaan Yhteinen pöytä -mallin ja Helsingin Stadin safkan kohdalla.

Tutustu selvitykseen: Ruoka-aputoiminta Lahdessa. Selvitystä päivitetty 27.1.2023 ruoka-apu.fi tietojen osalta.

Koonti Lahdessa ruoka-apua tarjoavista toimijoista (loka-marraskuun 2022 tilanne): Ruoka-aputoimijat Lahdessa (tiedostoa päivätietty 18.2.2023).

Lisätietoja:

Anne-Maria Karjalainen

Diakonia- ja kehitysjohtaja

anne-maria.karjalainen@dila.fi